Yleinen kysymys kotimaisilta asiakkailtamme on: Löytyykö kapasiteettia jos tuotantomääriä halutaan kasvattaa reippaasti, esimerkiksi kymmenkertaisiksi? Suomessa tämä on aiheellinen kysymys. Täällä on epärealistista, että alihankkija kymmenkertaistaisi kapasiteettinsa nopeasti. Suomi on pieni maa mutta kankea.

Kiina sen sijaan on suuri maa mutta joustava, ainakin kapasiteetin lisäämiseen tähtäävissä toimissa. Jos asiakas haluaa kymmenkertaistaa tilaukset, tehtaaseen rakennetaan laajennus ja palkataan tarvittava määrä henkilökuntaa. Kiinalaiset suorastaan ihmettelevät kysymystä kapasiteetin kasvattamismahdollisuudesta; tietysti se voidaan tehdä ja ilomielin tehdäänkin.

Suomi valittiin hiljattain maailman parhaaksi maaksi inhimillisen pääoman suhteen. Tämä on merkittävä tunnustus ja siitä voimme olla syystäkin ylpeitä. Vastapainona inhimillisen pääoman kasvulle on aineellinen pääomamme rapautumassa. Aineellisen pääoman rapautuminen tulee jatkossa vähentämään myös inhimillistä pääomaa.

Jotta inhimillinen pääoma voidaan pitää maailman kärjessä, meidän tulee parantaa yritysten mahdollisuuksia kasvattaa toimintaansa ja yrittäjän mahdollisuuksia uskoa unelmaansa. Tämä voi tapahtua vain byrokratiaa ja säännöstelyä vähentämällä sekä työllistämisen riskejä ja kustannuksia karsimalla.

Yritykselleni tulee toisinaan tilanteita, että joudumme teettämään Suomessa korjaustöitä Kiinassa valmistetuille osille. Äskettäin meille tuli akseleita, jotka olivat ylimittaisia. Muutaman sadasosamillimetrin hionta pinnasta maksoi suunnilleen saman verran kuin koko kappale valmistettuna Kiinassa, rahteineen ja raaka-aineineen. Vastaavia esimerkkejä on enemmänkin. Tämä kertoo jotain suomalaisesta kilpailukyvystä.

Juha Sipilän toimet hallitusta muodostettaessa ovat olleet esimerkillisiä. Sipilä yritti saada aikaiseksi yhteiskuntasopimuksen, joka olisi hieman vähentänyt työntekijöiden saavutettuja etuja ja olisi samalla lisännyt Suomen kilpailukykyä. Minua harmittaa, ettei sopimusta syntynyt. AY-johtajille on tärkeämpää pitää kiinni omista asemistaan kuin estää Suomen vajoaminen suohon.

Yritykseni kannalta on tietysti hyvä, että alihankinnan teettäminen Suomessa on kallista ja kankeata. Olen kuitenkin sataprosenttisen rehellinen kun sanon, että tekisin tuotantoa mieluummin Suomessa kuin Kiinassa.