Avainsana-arkisto: Sourcing

PELIMIES

Vastaa

Dongguan 18.9.2015

Mr Pong ja Mr Lau istuvat johtajahuoneen teepöydän takana muhkealla nahkasohvalla, joka ei enää kiiltele uutuuttaan. Mr Pongin vasemman ranteen ympäri kiertää viiriäisenmunan kokoisia lakattuja puuhelmiä. Helmissä on mustia pisteryhmiä, jotka tuovat mieleen arpakuution silmät. Osittain korun alle jää kello, jonka ranneke on valmistettu kullatuista ja metallinvärisistä paloista. Rannekkeen kiilto on himmeä. Käsivarressa on kulunut tatuointi.

Mr Pong kaataa höyryävää vettä teekuppeihin ja sivelee niitä paksulla harjalla. Ilmastointilaite puhaltaa turhan kylmää ilmaa ja paperit yrittävät lähteä lentoon. Mr Pongin pikkusormessa on pitkä kynsi, toimistomiehen trademark. Samassa sormessa langanohut kultasormus. Teekannua liikuttavan käden liikkeestä puuttuu entinen notkeus. ilme on vakava, vaikka kasvoille tuleekin hetkeksi leveä hymy, joka ennen oli myös aurinkoinen. Mr Pong kääntelee teekuppeja puisilla pihdeillä toistensa sisällä ja huuhtelee näin jokaisen. Teepöytä on moniulotteinen massiivipuinen veistos, jonka tasot ovat oikealla korkeudella nojatuoleissa istujille.

Mr Pongin puhelin piippaa – chat gallery – mutta hän ei nappaa luuria käteensä. Noitahan riittää. Mr Pong on pelimies. Hän on hiljattain vaihtanut vaimon nuorempaan ja heillä on tuore vauva.

Herrat Pong ja Lau keskustelevat Johnin kanssa. Keskustelu käy asiallisena. Puhuvat tuotemuutoksista ja mallikappaleiden aikatauluista. Keskustelu näyttää ja kuulostaa samanlaiselta kuin ennenkin. Tällaisia kiinalaiset ovat; kasvoja ei saa menettää ja tyytymättömyyttä ei osoiteta kun ollaan kuitenkin yhdessä päätetty jatkaa.

Mr Pong poistuu huoneesta. Mr Lau asettuu sohvan päähän jalat puoliksi päällekkäin, rentoutuu hieman ja keskustelee Johnin kanssa hyväntuulisena. Istuu kyyryssä. Ylävartalo nojaa jalkojen päällä lepäävään vatsaan. Paksu niska pullottaa vaikka pää lepää omalla painollaan loivasti eteenpäin. Muistuttaa nauravaa Buddhaa. Välillä Mr Lau vakavoituu ja hiljentää ääntä; arvelen hänen puhuvan Mr Pongistä.

Huoneeseen on tullut myös tehtaan pienosakas, nuori suunnittelija, joka on positiivisessa mielessä täynnä virtaa. En ole nähnyt aikaisemmin Mr Chania yhtä iloisena ja energisenä. Selaamme ilmavirrassa lepattavia piirustuksia ja käymme lyhyessä ajassa läpi lukuisan määrän tuotemuutoksia. Mr Chan poistuu huoneesta ja menee välittömästi toteuttamaan muutoksia, joista sovimme.

————————

Mr Pong on koukussa uhkapeleihin ja hävinnyt niissä paljon rahaa. Mr Pong oli ottanut asiakkailta maksuja ohi kirjanpidon. Pelitappiot olivat vieneet tehtaan tuloksen kuralle. Työntekijöiden palkat ja maksut materiaalitoimittajille olivat olleet myöhässä. Tärkeitä työntekijöitä oli lähtenyt ja yhteistyö toimittajien kanssa oli mennyt hankalaksi. Tehtaan tulevaisuus oli ollut epävarmalla uralla.

Mr Lau on uusi tehtaanjohtaja. Hän oli kuitannut Mr Pongin pelivelat ja saanut vastikkeeksi osuuden yhtiöstä. Mr Lau vaikuttaa olevan hyvä johtaja ja nyt tilanne on parempi. Mr Pong omistaa enemmistön yhtiöstä, mutta operatiivinen päätösvalta on Mr Laulla. Tämä on kiinalainen järjestely, jossa nivoutuu yhteen sukulaissuhteet, kasvojen säilyttäminen ja käytännönläheiset toimintatavat. Arvatenkin vain Mr Lau ja Mr Pong tietävät sopimuksen yksityiskohdat. Luulisin, että osakassopimuksen solmimiseen ei ole käytetty juristia eikä sopimuksen yksityiskohtia ole kirjoitettu paperille.

Advertisement

SUOMEN KILPAILUKYKY

1 vastaus

Yleinen kysymys kotimaisilta asiakkailtamme on: Löytyykö kapasiteettia jos tuotantomääriä halutaan kasvattaa reippaasti, esimerkiksi kymmenkertaisiksi? Suomessa tämä on aiheellinen kysymys. Täällä on epärealistista, että alihankkija kymmenkertaistaisi kapasiteettinsa nopeasti. Suomi on pieni maa mutta kankea.

Kiina sen sijaan on suuri maa mutta joustava, ainakin kapasiteetin lisäämiseen tähtäävissä toimissa. Jos asiakas haluaa kymmenkertaistaa tilaukset, tehtaaseen rakennetaan laajennus ja palkataan tarvittava määrä henkilökuntaa. Kiinalaiset suorastaan ihmettelevät kysymystä kapasiteetin kasvattamismahdollisuudesta; tietysti se voidaan tehdä ja ilomielin tehdäänkin.

Suomi valittiin hiljattain maailman parhaaksi maaksi inhimillisen pääoman suhteen. Tämä on merkittävä tunnustus ja siitä voimme olla syystäkin ylpeitä. Vastapainona inhimillisen pääoman kasvulle on aineellinen pääomamme rapautumassa. Aineellisen pääoman rapautuminen tulee jatkossa vähentämään myös inhimillistä pääomaa.

Jotta inhimillinen pääoma voidaan pitää maailman kärjessä, meidän tulee parantaa yritysten mahdollisuuksia kasvattaa toimintaansa ja yrittäjän mahdollisuuksia uskoa unelmaansa. Tämä voi tapahtua vain byrokratiaa ja säännöstelyä vähentämällä sekä työllistämisen riskejä ja kustannuksia karsimalla.

Yritykselleni tulee toisinaan tilanteita, että joudumme teettämään Suomessa korjaustöitä Kiinassa valmistetuille osille. Äskettäin meille tuli akseleita, jotka olivat ylimittaisia. Muutaman sadasosamillimetrin hionta pinnasta maksoi suunnilleen saman verran kuin koko kappale valmistettuna Kiinassa, rahteineen ja raaka-aineineen. Vastaavia esimerkkejä on enemmänkin. Tämä kertoo jotain suomalaisesta kilpailukyvystä.

Juha Sipilän toimet hallitusta muodostettaessa ovat olleet esimerkillisiä. Sipilä yritti saada aikaiseksi yhteiskuntasopimuksen, joka olisi hieman vähentänyt työntekijöiden saavutettuja etuja ja olisi samalla lisännyt Suomen kilpailukykyä. Minua harmittaa, ettei sopimusta syntynyt. AY-johtajille on tärkeämpää pitää kiinni omista asemistaan kuin estää Suomen vajoaminen suohon.

Yritykseni kannalta on tietysti hyvä, että alihankinnan teettäminen Suomessa on kallista ja kankeata. Olen kuitenkin sataprosenttisen rehellinen kun sanon, että tekisin tuotantoa mieluummin Suomessa kuin Kiinassa.

VOIMATTOMUUDEN TUNNE

2 vastausta

Kiinalaisten kanssa työskentely vaatii kärsivällisyyttä, mutta eipä se aina helppoa ole suomalaistenkaan kanssa. Kohtaan joka viikko tilanteita, joista en pidä.

Kotimainen asiakkaamme haluaa, että toimitukset pitää polkaista käyntiin nopeasti. Olemme toimittaneet mallisarjan, mutta emme saa asiakkaalta vahvistusta onko tuotteiden laatu kunnossa. Siitä huolimatta tavaraa pitäisi toimittaa jo isompi tuotantoerä. Haluaisin palvella asiakasta, mutta samalla haluaisin saada Kiinan tehtaalle varmuuden, että mallisarjan tuotteissa ei ole huomauttamista.

Vihdoin saamme asiakkaalta kuittauksen, että mallisarja on OK, joten lähetämme varsinaisen tuotantoerän. Noin viikon kuluttua toimituksesta asiakkaalta tulee lista mitä ongelmia ovat sittenkin löytäneet.

Dongguan 15.1.2015

Kun selvittelen asiaa Kiinassa tehtaalla, huomaan ettei tuotteen testausta ole tehty täsmälleen asiakkaan ohjeen mukaan. Saan vastauksen monine selityksineen. Varmaan John haluaa pelastaa myös oman nahkansa ja kääntää tehtaan insinöörin puheet minulle englanniksi ehkä hieman omaksi edukseen.

Kiinalainen ei yleensä myönnä ettei tiedä jotain asiaa. Hän mieluummin antaa vastauksen, jollaisen arvelee keskustelukumppanin haluavan. Joskus tiedän heti, että vastaus on epätosi. Usein luulen tietäväni, mutta sitten paljastuu, että olin väärässä. Nämä ovat kiusallisia tilanteita. Totuuden joustava tulkinta kuuluu kiinalaiseen perinteeseen. Tilanteen on parasta antaa ratketa antamalla vastapuolelle hieman tilaa, vaikka lujille ottaakin.

On aamupäivä ja haluaisin soittaa asiakkaalle tarkistaakseni pari asiaa. Kello on kuitenkin Suomessa vasta neljä aamuyöllä, joten en voi soittaa. Vieressä tehtaan insinööri odottaa vastausta ja Suomessa nukkuva asiakas odottaa toimitusta. Iskee voimattomuuden tunne.

Joskus alan väittelemään, vaikka lopulta on yhdentekevää kuka on oikeassa. Ainoastaan sillä on merkitystä, että homma saadaan hoidettua. Olen toistakymmentä vuotta yrittänyt oppia tämän, mutta siitä huolimatta joudun usein itseäni muistuttamaan.

Nielen siis hätävalheet ja ”väärin muistamiset” ja keskitymme ratkaisun etsimiseen. Tehtaan insinööri katoaa äkkiä ja ilmestyy puoli tuntia myöhemmin takaisin tehdassaliin. Insinöörillä on mukanaan laitteisto, jonka on juuri rakentanut ja joka vastaa täsmällisesti asiakkaan vaatimusta testijärjestelystä. Taas kerran totean, että tämäkin Kiinan matka on moninkertaisesti hintansa väärti.

Kyllä täällä maailmassa pärjää kun jaksaa sinnikkäästi vääntää. Ongelmat on parasta selvittää paikan päällä ja etsimällä ratkaisuja eikä syyllisiä. Hetkelliset voimattomuuden tunteet pitää selättää eikä aina tarvitse itse päästä sanomaan viimeistä sanaa.

UUSI TYÖNTEKIJÄ KIINASSA

5 vastausta

Olemme lounaalla shanxilaisen ravintolan pyöreässä pöydässä. Laoli pamauttaa puikoillaan astioiden suojakalvon rikki. Riisikuppi, teemuki, aluslautanen ja lusikka on pakattu suojakelmuun. Kukaan ei silti usko että ne olisivat puhtaita. Huuhtelemme astiat kuumalla teellä kuten kaikki muutkin tekevät.

Dongguan, lauantai 15.3.2014

Laolilla on jykevä leuka, hennot viikset, toispuoleiset kasvot. Vetää suupieliään taaksepäin. Ilme on päättäväinen ja hartiat leveät. Kasvot ja olemus muistuttavat Teemu Selännettä. Hiukset hapsottavat. Pää roikkuu eteenpäin rentona mutta valppaana, aivan kuten Teemulla.

Keskellä pöytää on suuri kulho kanapataa. Nauhanuudeli padassa on valtavan leveätä ja rosoisesti leikattua. Luiden ympärillä on pehmeäksi kypsentynyttä kanannahkaa ja lihaakin. Liemen chili käy henkeen kun ryystän liukasta ja kuumaa nauhaa suuhun. Nauha on toista metriä pitkä ja puikkojen ote luistaa.

Laoli on meidän uusi laatuinsinööri. Tuli Zengin tilalle, kun Zeng muutti kotikaupunkiinsa. Zengin vaimo ja poika olivat muuttaneet kaksi vuotta aikaisemmin, koska pojan laittaminen kouluun Dongguanissa olisi tullut liian kalliiksi. Kaksi vuotta vaimo oli pyytänyt Zengiä luokseen. Välimatkaa pari tuhatta kilometriä ja tapaaminen vain kerran vuodessa, kiinalaisen uudenvuoden aikaan. Ostin lisäaikaa avokätisillä palkankorotuksilla, mutta nyt vaimo oli laittanut pöytään uhkavaatimuksen: Muutto tai avioero. Kunnioitan Zengin päätöstä ja kerroin sen hänelle kun näimme toistaiseksi viimeisen kerran marraskuussa.

Laoli on kotoisin Hubeista, mutta John pitää luotettavana. Uskon Johnia. John on meillä töissä jo kuudetta vuotta ja välillemme on syntynyt vahva luottamus. En ole vielä saanut tarpeeksi kokemusta Laolin osaamisesta ja luotettavuudesta, mutta vaikuttaa lupaavalta. Otteet ovat reippaat ja on taitava käsittelemään mittavälineitä. Sähkölaitteita valmistavan tehtaan johtaja mainitsi, että Laoli tietää paljon elektroniikastakin. Parasta osaamisaluetta on kuitenkin lastuava työstö.

Laoli vaikuttaa vaivautuneelta kun puhumme Hubeista. John on varmaankin kertonut Billin toimintatavoista ja sitä kautta antanut ymmärtää että hubeilaisten maine on tiedossani.

Tilaamme vielä yhden ruokalajin, koska kulhot alkavat tyhjentyä. Lauantai on arkipäiviä verkkaisempi ja meillä on aikaa syödä hitaasti. Naputan sormea pöytään kiitokseksi kun John kaataa lisää teetä. Maksamme laskun ja menemme jalkahierontaan, koska olemme etuajassa iltapäivän tapaamiseen.

Nukahdan hieronnassa mietteissäni. Laolin vaimo ja 5-vuotias tytär muuttivat vuodenvaihteessa kotimaakuntaansa. Tällä hetkellä tämä askarruttaa enemmän kuin Laolin hubeilaisuus.

EPÄONNINEN LOUNAS, DONGGUAN, 2005

6 vastausta

Eric on yksi tehtaan insinööreistä, erittäin taitava, tunnollinen ja pysyy aina asiassa. Eric vastaa aina nopeasti kun kysytään, mutta harvoin käynnistää itse keskustelua. Eric on hieman pullea, lyhyt ja likinäköinen.

Olemme saaneet palaverin päätökseen. Lounasaika on parhaimmillaan ja ravintolassa on paljon väkeä. Ravintolassa on kultaiset pöytäliinat, kirkkaanpunaiset sametit seinillä ja suuret kala-altaat.

Olen syönyt puikoilla satoja kertoja, joten osaan homman. Alkupaloiksi nappaillaan kanan nilkkoja ja hörpitään teetä. Sitten pöytään tuodaan lajitelma höyryäviä ruokalajeja ja Eric kehottaa aloittamaan. Nostan pari katkarapua lautaselleni. Murran niskan ja mitä käykään: sisältä roiskahtaa kauluspaidalleni kunnon annos soijakastiketta. Eric ei kiinnitä asiaan huomiota, mutta itseäni harmittaa. Ei ole ensimmäinen kerta kun loppupäivä vietetään soijatahraisessa paidassa. Unohda se!

Käärin hihat ja nyt aletaan syömään urakalla. Hanhen puolikas on hakattu kliiverillä annospaloiksi, dippaan kastikkeeseen, pureksin lihat irti luusta ja pudotan jämät puikoilla lautaselle. Possun niska on leikattu samankokoisiksi suupaloiksi, täydellisen rapea pinta ja sen alla pehmeä rasvainen niskaliha. Höyrytetty kala on tarjoiluvadillaan kokonaisena ja se on peitelty korianterin varsilla. Korianterin alta pilkottaa kirkkaanpunainen chilirengas. Vadin pohjalla on reilusti soijakastiketta. Kalassa ei ole pohjamudan makua, koska tämä on hyvä ravintola. Tarjoilija kaataa lisää teetä. Olen päässyt taas syömisen vauhtiin.

Eric pistelee jo riisiä kulhosta. Kulho on vasemmassa kädessä suun edessä ja puikot käyvät kiivaasti. Puikoilla kaapastaan kulhon pohjalta, jolloin riisi lähtee hyvässä kaaressa kohti suuta. Vauhti on niin nopea, että puikot kauhovat jo uutta lastia kun edellinen on vielä matkalla suuhun. Olen nähnyt muidenkin syövän samalla tyylillä ja päätän liittyä joukkoon. Otan kulhon vasempaan käteeni. Puikot valmistautuvat iskemään riisiin kun kulho luiskahtaa kädestä. Näpit olivat liukkaat katkarapujen syömisen jäljiltä. Ote oli voimakas, joten kulho lentää päiden yläpuolelle ja laskeutuu parin metrin päähän. Kauhea häpeä.

Tarjoilijat siivoavat sotkun nopeasti ja tuovat uuden riisikulhon. Eric jatkaa syömistä kiinnittämättä tapahtuneeseen mitään huomiota. Puheensorina ympärillä jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut. Olen kuitenkin aivan varma, että tapahtuma ei jäänyt keneltäkään huomaamatta ja tulevat nauramaan tälle vielä pitkään.

KIINALAINEN HUIJARI – OSA 0.2

Vastaa

Istun kotitoimistolla ja mietin menneen talven tapahtumia. Tätäkö yrittäjyys on? Taistelua kriisistä toiseen, asiakasreklamaatioita, hupenevaa kassaa, otteesta lipsuvaa kiinalaista, orastavaa vatsahaavaa…

28. huhtikuuta 2008, Espoossa

Elämä Billin kanssa on mennyt ihan mahdottomaksi temppuiluksi sen jälkeen kun kuittihuijaukset paljastuivat. Toisinaan käyttäytyy todella asiallisesti ja seuraavana päivänä taas isku päin kasvoja. Turhauttaa ja uuvuttaa.

Olen päätellyt, että Bill valitsee uusia tehdaspartnereita pääasiassa kahdella kriteerillä: 1) Tehtaan pitää olla valmis maksamaan Billille pimeä komissio GSF:n ja tehtaan välisestä kaupasta. 2) Tehtaan pitää sijaita mahdollisimman kaukana Dongguanista, jotta Bill pystyy laskuttamaan kalliita kulukorvauksia tehdasvierailuista.

Bill kirjoittaa täydellistä englantia. Käyttäytyy halutessaan kuin parhain herrasmies, on kohtelias, huomaavainen, hyvin pukeutunut. Billin ajatus toimii nopeasti ja hän on hyvä seuramies. Bill on ovela. Billillä on erikoinen kuution muotoon leikattu pystytukka. Se trimmataan viikon välein.

Talven aikana muutama tilanne, jossa Bill kertoo olevansa tehtaalla tekemässä laaduntarkastusta, mutta todellisuudessa onkin muualla. Kulukorvaukset päivittäin tehdaskäynneistä, vaikka mies loikoilee kotona.

Bill on vuokrannut hienon huoneiston vartioidulta asuinalueelta. Koti on kalustettu uusilla huonekaluilla. Vuokra on suomalaisittain halpa, mutta kiinalaisittain ei. Bill pitää loisteliaasta elämästä.

Suomeen saapuvassa tavarassa vakavia laatuongelmia, vaikka Billin tarkastusraportin mukaan kaikki pitäisi olla kunnossa. Vakava keskustelu MSN messengerissä ja Billin vakuuttelut että kaikki lähetettäväksi hyväksytty tavara on ollut pakkausvaiheessa kunnossa. Tehdas on Billin arvion mukaan lähettänyt myös hänen hylkäämiään osia. En voi uskoa, mutta onhan sekin mahdollista. Nielen taas kerran kiukkuni. Ties monennenko kerran.

Pieni ilonpilkahdus kun muistelen lenkkiä Billin kanssa. Hölkkäsimme asuinalueen ympäri muutaman kerran ajatuksena saada kevyttä liikuntaa. Ensimmäisellä kierroksella rauhallisesti tasavauhtia. Toisella kierroksella kiristi tahtia, hiki helmeili paljaalla selällä. Tulin samaa kyytiä pari metriä perässä. Bill ajatteli nöyryyttävänsä. Kolmannella kierroksella taas lisäsi vauhtia. Kysyin onko meno liian hidasta. Siihen myöntävä vastaus. Hyväksyin ja nousin rinnalle. Aloin vähitellen parantaa vauhtia, Bill irvisteli mukana. Muutin hölkän juoksuksi. Bill puuskutti kyydissä vähän aikaa mutta sitten keskeytti. Hetkellinen voimantunne ja yksi erävoitto.

Tarjous uudelta tehdaskandidaatilta. Kaikki hinnat tasan 5% alhaisemmat kuin nykyinen hinnoittelu. Uskomattoman ylimielinen Bill. Kyllähän se tietää, että ymmärrän jotain todennäköisyyslaskennasta ja osaan käyttää taskulaskinta. Ilmeisesti ei vaan vaivautunut ajattelemaan, että vertaisin muutosprosentit. Voiko tehdä vahingossa noin typerän virheen, ajattelen raivon ja riemun sekaisin tuntein.

Arvioin kuinka hän toimii tehtaiden kanssa. Esittää uhria: Raataa nälkäpalkalla ja valkonaama riistää. Kertoo kuinka kiero olen, kuinka vaikeata minulta on saada tietoja, kuinka vähennän palkasta, kuinka puristan hänestä mehut irti. Kalastaa maanmiehiltään myötätuntoa ja onnistuu puhumaan johtajat puolelleen.

Bill kertoo suunnittelevansa auton hankintaa. Passat on harkinnassa. Iso VW on menestyksen symboli ja sellainen herättäisi arvostusta. Billillä täytyy olla merkittäviä sivutuloja. Salaa toivon, että ehtii hankkia auton ennen kuin tulot loppuvat.

KIINALAINEN HUIJARI – OSA 0.1

Vastaa

Nukuin pätkittäin pari tuntia. Heräsin kolmelta ja olen pyörinyt sängyssä sen jälkeen. Aamu sarastaa mökillä, mutta olotila on kaukana lomailusta. Tutkimme eilen Hannan kanssa Billin kuitteja ja tiedän tulleeni huijatuksi. Mahdotonta nukkua tässä tilanteessa.

9. elokuuta 2007, Lohjansaaressa klo 4:55

Nousen ylös, vaikka ajatus toimii kankeasti. Turha maata kun ei kuitenkaan saa unta enää. Painan Fujitsun virtapainiketta ja menen ulos katselemaan tyyntä järveä. Windowsin käynnistyessä olisi aikaa kuunnella lintujen laulua ja rentoutua, mutta nyt ei pysty. Vedän narisevan oven perässäni kiinni ja istun PC:n ääreen.

Lähetän Billille tekstiviestin ja pyydän häntä tulemaan onlineen, jotta voimme keskustella chattaamalla.

– Olen katsellut kuittejasi

– Niin?

– Matkalaskusi mukaan olet ollut Hopoin tehtaalla kesäkuun seitsemäs

– Tietysti, koska olin silloin Hopoin tehtaalla

– Bussilippusi on kyllä leimattu Dongguanissa eikä lähelläkään Hopoin tehdasta

– Bussilippuni on leimattu juuri siellä missä pitääkin päästäkseen Hopoin tehtaalle

– Hopoin tehdas on 150 km Dongguanista ja sinne ei pääse Dongguanin busseilla. Miksi bussikuitit ovat Dongguanista, jos olet ollut Jiangmenissa?

– En minä voi tietää tarkalleen mistä bussikuiteista puhut

– Kulukorvauslaskusi mukaan olet ostanut laatikollisen tulostuspaperia, mutta siitä ei ole kuittia

– Kuitti on varmaan unohtunut johonkin. Toimitan sen sinulle ensi kerralla

– Mihin tarvitset tulostuspaperia, kun tulostat kuitenkin kaiken kierrätyspaperille, jota saat kavereiltasi?

– Ei minulla ole aina kierrätyspaperia käytettävissäni

– Ostitko todellakin laatikollisen tulostuspaperia?

– Tetenkin, tarvitsen tulostuspaperia, jotta voin tehdä työni

– Ottaisitko paperikasasta valokuvan?

– En voi

– Mikset voi?

– Kamera on epäkunnossa

– Taasko? vastahan se oli korjattavana 2 kuukautta

– Siinä on taas vikaa

– Ottaisitko kuvan kännykälläsi?

– Ei onnistu

– Miksei?

– En todellakaan lähde kauppaan nyt kuvaamaan papereita

– Ei sinun kauppaan tarvitse lähteä. Otat vaan valokuvan paperikasasta jonka väität ostaneesi

– Laatikko ei ole minulla kotona

– Missä se on

– Laatikko on kaverillani

– Miksei se ole sinulla? Sinähän sitä tulostinta käytät

– Kyllä, mutta lainasin paperia kaverilleni

– Koko laatikon?

– Kyllä, mutta saan sen huomenna takaisin. Voin sitten ottaa sinulle valokuvan

Keskustelu jatkuu kolme tuntia. Kuitit ovat täynnä epämääräisyyksiä. Taksikuititteja, ravintolakuitteja ja PC:n korjauskuitteja on kirjoitettu samasta kuittivihkosta. Junakuitteja on nidottu yhteen siten, että päivämäärät tai reitit jäävät piiloon. Kuittien syynääminen olisi pitänyt aloittaa heti ensimmäisestä kulukorvauslaskusta puoli vuotta sitten, mutta olen ollut liian kiireinen. Päällisin puolin kuitit ovat näyttäneet aidoilta.

– Olet laskuttanut kulukorvauksia yli todellisten kulujen

– Kuinka voit väittää niin?

– Kaikille laskuttamillesi kuluille ei löydy kuitteja, kulukorvauslaskun loppusumma on suurempi kuin kulut yhteensä, osa kuiteista on väärennettyjä

– On oikein, että olet tarkka mutta ei tarvitse olla vainoharhainen

– Aineisto on kiistatonta. On päivänselvää, että olet laskuttanut yli todellisten kulujen

– Sinä olet pomo ja sanot mitä haluat. Et kuitenkaan usko mitään mitä minä sanon

– Jos haluat pitää työpaikkasi, temppuilun pitää loppua välittömästi

– Sinä sanot niin

Kello on kahdeksan ja alan väsyneenä juomaan aamukahvia.

KIINALAINEN HUIJARI – OSA 4

3 vastausta

John istuu pelkääjän paikalla ja minä takapenkillä. Mr Ou on Johnin järjestämä uusi autokuski. Sain neuvoteltua perushinnaksi 380 Yuania. Billin järjestämälle kuskille maksoimme 520 Yuania päivältä. Mr Oun hinta tuntuu halvalta, koska edellisen kuljettajan hinta oli tiukka.

Keskiviikko, 16.7.2008, Kiinassa

On Johnin kolmas työviikko, mutta hän hoiteli asioita jo kesäkuussa. John kertoo, että Hubein provinssista kotoisin olevia kutsutaan yhdeksänpäisiksi linnuiksi. Tarkoittaa, että haluavat elää vapaina kuin linnut ja samanaikaisesti keskustelevat yhdeksään eri suuntaan omaa etua ajaakseen. Jos olisin tämän tiennyt, Bill olisi jäänyt palkkaamatta.

Jään ajattelemaan yhdeksänpäistä lintua. En varmaan ymmärrä tarkalleen mitä se tarkoittaa, mutta ilmaisu tuntuu hienolta. Tuntuu hyvältä kuulla Johnilta tällainen vertaus. Tuntuu siltä, että nyt minulla on kaveri Kiinassa. Tuskinpa John olisi kertonut maanmiehistään tällaista vertausta, ellei häntä nolostuttaisi Billin tempaukset. John voi ikäänkuin laajemmin puhdistaa kiinalaisten mainetta kertomalla vallalla olevan käsityksen hubeilaisista.

Saavumme Jiehein tehtaalle kahden tunnin ajomatkan jälkeen. John esittäytyy tehtaan omistajalle, Mr Tangille. Hetki kiinalaista hölötystä teekupposten ääressä ja sitten asiaan. Kysyn mikä on sisällä olevan tilauksemme aikataulu. John kääntää Tangin vastauksen minulle: Tuotantoa ei ole vielä aloitettu, koska GSF ei ole maksanut ennakkomaksua. Sanon, että mehän maksoimme ennakkomaksun jo kaksi viikkoa sitten. Mr Tang vastaa, etteivät he ole saaneet mitään ennakkomaksua.

Nyt kylmää selkärangassa. Mr Tang vastasi sähköpostiviestiini kun olimme maksaneet ennakkomaksun ja sanoi, että he aloittavat tuotannon välittömästi. Tajuan jotakin, jonka hyväksymistä vastaan mieleni taistelee hetken. Päässäni jyskyttää Billin sanonta ”Internet is the most powerful tool in the world”. Tosiasia on vaan pakko hyväksyä: Olen maksanut ennakkomaksun Billin antamalle tilille.

Kysyn vielä Tangilta varmuuden vuoksi onko hän saanut minulta sähköpostiviestejä viimeisen puolen vuoden aikana. Ei ole saanut, vaikka olen lähettänyt kymmeniä ja saanut jokaiseen vastauksen Mr Tangilta. Asia selvä, sain puoli vuotta sitten Tangilta meilin, jossa hän ilmoitti uuden sähköpostiosoitteensa. Meili olikin tullut Billiltä Mr Tangin nimissä ja siitä alkaen olen keskustellut Billin kanssa, vaikka olen luullut keskustelevani Mr Tangin kanssa. Yhtäkkiä on päivänselvää miksi tehdasvierailut eivät ole viime aikoina sopineet Jieheille.

Mr Tang kimpaantuu. Ensinnäkin, on anteeksiantamatonta, että pikkunilkki on esiintynyt Mr Tangina, menestyvänä liikemiehenä. Toiseksi, Mr Tang kokee menettävänsä kasvonsa, koska joutuu selvittelemään maanmiehensä järjestämiä sotkuja ulkomaalaiselle. Itse koen välitöntä helpotusta: Mr Tang on minun puolella ja raivoissaan Billille.

Mr Tang on iso mies. Hyvät suhteet paikallisviranomaisiin ja poliisiin, voimaa ja vaikutusvaltaa. Tang tarttuu puhelimeen ja huutaa Billin maanrakoon. Vihdoinkin Bill on nöyrää poikaa. Bill ei ole saanut rahoja ja nyt hän puhuu totta. Ennakkomaksu on jumissa Billin kaverin tilillä, koska yksityishenkilö ei voi vastaanottaa rajoituksetta tilisiirtoja ulkomaalaisilta firmoilta. Bill ei saa rahoja, mutta rahojen palauttaminenkaan ei ole yksinkertaista. Pelkään rahojen puolesta, mutta Tang rauhoittelee, että kyllä rahat saadaan takaisin.

29.7.2008, Lohjansaaressa

Olen nukkunut paremmin kuin pitkiin aikoihin. Terasilla nautitun aamiaisen jälkeen tarkistan pankkitilin saldon. Ilokseni huomaan, että Billin huijaamat rahat ovat palautuneet firman tilille. Tuotanto Jieheillä etenee kuten pitääkin. Tänään on hyvä päivä.

KIINALAINEN HUIJARI – OSA 3

Vastaa

Päätös: En tapaa Billiä enää koskaan jos mitenkään mahdollista. Pakkasin laukkuni sunnuntaina heti kun tulin takaisin huoneeseen kadulta ja sitten check-out. Alennus huoneesta koska viivyin vain kolme tuntia? Kauhea kälätys kiinaksi ja lasku täydellä hinnalla.

Tiistai, 3.6.2008, Kiinassa

Uudessa hotellissa on parempi. Ohjeistan respalle, että tietojani ei saa antaa, jos joku kyselee. Osaisiko Bill sittenkin tänne? Hotelli on sama, jossa minulla oli aikaisemmin tapana yöpyä. Järki sanoo, että ei, mutta nyt ei pelata pelkällä järjellä.

Rekrytointikonsultti oli tehnyt esivalinnan ja haastattelin tänään neljä loppusuoralle päässyttä. Minkä takia juuri neljä. Nelostahan pitää aina välttää. Olisiko kuoleman numeron voima vähenemässä tai sitten piikki länsimaalaiselle. Haastattelut Shenzhenin Shangri-Lan aulabaarissa ja kandidaatit sisään puolentoista tunnin välein. Kaksi oli vaan täytteenä, mutta kaksi oli hyviä.

Molemmilla hyvillä oli puolensa. Mark oli leppoisan oloinen, miellyttävä ja puhui erinomaista englantia. Johnin englannista sai hädintuskin selvää. Hikoili kaljuuntuvalla otsallaan ja testissä tekemästään teknisestä piirustuksesta ei saanut mitään selvää. Valintapäätös kuitenkin tekniskaupallisen osaamisen perusteella. John osasi hinnoitella meidän tuotteet heti oikein kun taas Mark oli pahasti pielessä. Päätös aulabaarissa: otamme Johnin ja sopimus kirjoitetaan tällä viikolla. Epäluulo kaikkia kiinalaisia kohtaan edelleen sataprosenttinen, mutta bisneksen on pakko jatkua. Nyt kaikki peliin.

Haastattelujen jälkeen seison toista tuntia hotellin edessä kuumassa. Autokuski oli ilmeisesti saanut välikeikan eikä oikein käsitystä kauanko se kestää. Pari kertaa menin hetkeksi vilvoittelemaan sisälle mutta tulin nopeasti takaisin ulos. Shangri-Lan edessä ei ole parkkitilaa ja kyytiin pitää nousta kun auto on kohdalla.

Matka Shenzhenistä takaisin Dongguanin hotelliin kesti reilun tunnin ja sinä aikana ei hikoiltu. Mikä ihmeen vimma näillä on pitää auton ilmastointi aina täysillä. Pyysin matkan aikana elekielisesti kaksi kertaa ilmastointia pienemmälle ja sitä myös säädettiin, mutta koko ajan vaan kylmä. Jatkossa aina pitkähihainen mukana vaikka ulkona on 30 astetta lämmintä.

Kello lähestyy kahdeksaa kun palaan kotihotellille. Konsultin mielestä Shenzhenin Shangri-La oli ainoa oikea paikka, vaikka työnantaja ja kandidaatit ovat Dongguanista. Tähän voi olla vain kolme vaihtoehtoista syytä: 1) Se on hienoa, että ollaan Shangri-Lassa 2) Se on hienoa että ollaan Shangri-Lassa 3) Konsultilla on soppari Shangri-Lan kanssa.

Taas Fujitsu käynnistyy laiskasti ja rouske käy pitkään ennen kuin Outlook on  ladannut meilit. Asiakkaan lähettämä meili on otsikoitu pahaenteisesti. Arvaan jo viestiä klikatessani mitä on tapahtunut: Bill on paljastanut luottamuksellista tietoa. Eihän tuollaista voi tehdä! Sodanjulistus. Laitanko kovan kovaa vastaan ja narautan Billin verottajalle? Veronkierrostahan maksimissa kuolemanrangaistus. Tai uhkaisinko edes narauttamisella? Saisinko kiinalaisen vastuuseen teoistaan Kiinassa? En. Kuinka siis vastata sodanjulistukseen? Onko hyökkäys sittenkään paras puolustus. Ei aina.

Nyt alan elää kuin Billiä ei olisikaan eikä enää ikinä elonmerkkejä ketaleelle. Pelkään, että kylmää vettä tulee lisää niskaan mutta ehkä se alkaa epäillä itseään, jos ei saa pihaustakaan palautetta.

KIINALAINEN HUIJARI – OSA 2

Vastaa

Käytävältä kuuluu ryminää. Joku jyskyttää viereisen huoneen ovea ja huutaa kiinaksi. Kuulen toisen miehen vastaavan nopeasti mutta matalammalla äänellä. Bill ei tullut yksin ja käteni hikoavat.

Sunnuntai, 1.6.2008, Kiinassa.

En kelpuuttanut ensimmäistä huonetta, jota minulle tarjottiin. Muuttunut huoneen numero ei ole päivittynyt respan tietoihin, joten Bill kavereineen on väärällä ovella. Olen siis ainakin hetken turvassa ja voin tiirata ovisilmästä minkä näköisen liigan kanssa Bill on liikkeellä. En näe viereisen huoneen edustalle ja oven hakkaaminen jatkuu. Nyt Bill huutaa englanniksi – Markku, open the door – Markku, open the door!

Vaihtoehdot: Mitään järkevää ei tule mieleen. Respa? Ei mitään hyötyä, koska siellä kuitenkin vastaa umpikiinalainen tyttö. Äkkiä joku kiinalainen tuttava paikalle? Ei onnistu, koska en osaisi antaa hotellin koordinaatteja. Kukaan muu kuin Bill ei tiedä minun olevan tässä hotellissa. Sitä paitsi, eihän minulla ole aavistustakaan mikä hotellin nimi on kiinaksi. Onkohan niillä jotain aseistusta mukana? Voiko Bill vihata minua niin paljon, että olisi piittaamatta seuraamuksista? Nyt olen todella yksin.

Olen sullonut kirjekuoreen rahaa sen verran mitä olen kuskille velkaa edelliseltä matkalta. Lisäksi tämänaamuisen lentokenttäkyydin arviohinta. Aina ennen maksoin kuskin palkkion Billin tilille ja Bill maksoi kuskille. Enää en tee niin. Olen varma, että Bill pitäisi rahat itsellään ja valehtelisi kuskille, ettei ole saanut Markulta mitään. Minulla ei olisi mahdollisuuksia argumentoida, koska yhteistä kieltä kuskin kanssa ei ole. Katselen kirjekuorta pöydällä ja huomaan ajattelevani, että mahdollinen rahojen menettäminen olisi pikkujuttu muiden vaihtoehtojen rinnalla. Laitan kuitenkin kirjekuoren pois näkyviltä.

Olen tänään vaihtanut meilejä Billin kanssa viisi kertaa. Bill vaatii, että minun pitää ensin maksaa hänelle toukokuun palkka ja sitten hän palauttaa firmalle kuuluvan omaisuuden. Itse vaadin täsmälleen päinvastaista. Kirjoitin lopulta meiliinkin, että pidä sitten firman romut, mutta siinä tapauksessa jätän toukokuun palkan maksamatta.

Naapurin oven hakkaaminen loppuu ja näen vihdoinkin hahmoja käytävällä. Billin kanssa on vain yksi henkilö ja hän on kuskimme. Tämä on huojentava tieto. Tunnen oloni rauhallisemmaksi ja avaan oven.

En pyydä kiinalaisia huoneeseeni vaan menemme ulos. Bill on raivona ja ohikulkijoiden silmät pyöristyvät. Vaatii toukokuun palkkaa ja kuskille kuuluvia rahoja käteisenä. Bill viittoo suurieleisesti kohti autoa ja kuljettajaa. Tämä on Billin tapa esittää hyvää poikaa, joka aina pitää kaverinsa puolta. Annan kirjekuoren suoraan kuskille, joka hymyilee varovasti. Kuski tietää kuorta avaamatta saaneensa tällä kertaa enemmän kuin normaalisti.

Bill on tullut hotellille ilman tavaroita, jotka pyysin palauttamaan. Sen sijaan vaatii minulta kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Palaverilla ei ole edellytyksiä jatkua, siinä kaikki. Minun ei tarvitse perustella tälle miehelle enää mitään. Bill vaahtoaa viimeiset solvaukset ja sitten menevät takaisin autoon. Bill paiskaa raivoissaan oven kiinni. Minulla on ilkeä tunne, että kaikkea ei ole vielä nähty.